Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millainen oppimisympäristö oppilaitososuuskunta on yrittäjyyskasvatuksen toteuttajana. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille tietoa yritystoiminnasta ja valmiuksia ulkoiseen yrittäjyyteen. Lisäksi yrittäjyyskasvatuksella pyritään lisäämään opiskelijoiden yrittäjämäistä toimintatapaa ja sisäistä yrittäjyyttä myös työntekijänä. Yrittäjyyskasvatuksessa on tullut yhä tärkeämmäksi se, että ammattitaitoa ja yrittäjävalmiuksia opitaan toiminnallisesti yrittäjämäisessä oppimisympäristössä.

Tutkielma on kvalitatiivinen. Tieteenfilosofisena suuntauksena on fenomenologia, jossa painottuu käsitysten, asenteiden ja kokemusten kuvaaminen. Aineiston hankintamenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelukysymykset liittyivät seuraaviin teemoihin: yrittäjyyden oppiminen oppilaitososuuskunnassa, opettajan rooli oppilaitososuuskunnassa ja oppilaitososuuskunta yrittäjyyden edistäjänä. Aineiston keruu tapahtui haastattelemalla yhdeksää oppilaitososuuskunnassa toimivaa tai toiminutta opettajaa. Opettajat edustivat joko ammatillista toisen asteen oppilaitosta tai ammattikorkeakoulua. Haastateltavat valittiin harkinnanvaraisesti. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia, jossa saatuja tuloksia verrattiin aiempaan teoriatietoon.

Tutkielman tuloksena voidaan todeta, että oppilaitososuuskunta on yrittäjyyskasvatuksen kannalta monipuolinen oppimisympäristö. Yrittäjyystiedon ja -kokemuksen lisäksi opiskelijat saavat luontevasti muita työelämässä tarvittavia valmiuksia. Oppilaitososuuskunta on toiminnallinen ja yhteisöllinen oppimisympäristö, jossa yrittäjyyttä tukevat kognitiiviset, affektiiviset ja konatiiviset valmiudet voivat kehittyä.

Tehtyjen haastattelujen pohjalta voidaan havaita neljä erimallista oppilaitososuuskuntaa, jotka eroavat toisistaan tarkoituksen, toteutuksen ja oppimisprosessin suhteen:

1) Itsenäisen yrittäjyyden paikka

Opiskelu oli kokonaan nivottu oppilaitososuuskunnassa toimimiseen. Valitut opiskelijat itse perustivat muutaman hengen osuuskuntia, jonka puitteissa he tekivät itsenäisesti aitoja toimeksiantoja asiakkaille.

2) Yritysidean kehittämisen ja verkostoitumisen paikka

Oppilaitososuuskunnassa opiskelijat kehittelivät omaa yritysideaansa ja tekivät itsenäisesti tilaustöitä ja loivat omaa verkostoaan muun opetuksen ohessa.

3) Maksullisen palvelutoiminnan toteutuspaikka

Oppilaitososuuskunta toimi oppilaitoksen maksullisen palvelutoiminnan toteuttajana. Opiskelijat harjaannuttivat ammattitaitoaan ja itsenäistä työskentelyä.

4) Erilaisten opintojen suorituspaikka

Oppilaitososuuskunta toimi kaikille mahdollisena, erilaisten opintojen kuten yksittäisen kurssin, opintokokonaisuuden tai työssä oppimisjakson suorituspaikkana.

Toteutuksen eroista huolimatta käsitykset oppilaitososuuskunnasta yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristönä olivat yhteneviä. Yrittäjyyden oppimisen kannalta todettiin antoisiksi aidot tilanteet ja yhteydet todellisiin asiakkaisiin ja työelämään. Opiskelussa painottui tekemällä oppiminen, mikä motivoi opiskelijoita ja teki opiskelusta mielekästä. Oppilaitososuuskunta on opiskelijakeskinen oppimisympäristö, jossa opettaja on oppimisessa mukana valmentajana ja ohjaajana. Toimiminen oppilaitososuuskunnassa tukee omaehtoista, sisäistä ja ulkoista yrittäjyyttä paremmin kuin tavanomainen opetus. Opiskelijat oppivat erityisesti yrittäjämäistä työtapaa, omatoimisuutta, vastuunottoa ja luovuutta.

Avainsanat:

Oppilaitososuuskunta, osuuskunta, oppimisympäristö, yrittäjyyskasvatus, yrittäjyys