Tutkielman tarkoituksena on selvittää pohjoismaisten kuntaliittojen Brysselin toimistojen tehtäviä ja tavoitteita, edunvalvontatyötä ja verkostoitumista sekä niiden yhteistyötä kotiorganisaatioidensa ja toistensa kanssa. Tämän lisäksi pyritään selvittämään minkälaista hyötyä ja lisäarvoa toimistot ja kotiorganisaatiot kokevat saavansa edustautumisesta Brysselissä. Tutkielman primääriaineisto koostuu haastatteluaineistosta, jota analysoidaan sisällönanalyysin avulla. Tutkielman sekundääriaineisto puolestaan koostuu aikaisemmasta tutkimuskirjallisuudesta, joka yhdessä monitasohallinnan teorian kanssa muodostaa taustan, jota vasten tuloksia lopulta peilataan.

EU-asioiden viestintää ja seurantaa, edunvalvontaa sekä verkostoitumista pidetään tämän tutkielman mukaan liittojen tärkeimpinä tehtävinä Brysselissä. Päätavoitteina puolestaan pidetään kuntien etujen ajamista sekä jäsenistön verkottumisen ja kansainvälisen yhteistyön tukemista. Toimijoiden kannalta tärkeimpinä edunvalvonta-areenoina pidetään EU:n toimielimiä sekä yhteistyökumppaneita, ja edunvalvontastrategiat rakennetaan asiakysymysten ympärille. Toimijoiden mukaan onnistuneen edunvalvonnan takaa muun muassa asiantuntemus, strategia- ja yhteistyö, henkilökohtaiset suhteet sekä oikea ajoitus. Brysselin toimistojen yhteistyö on tiivistä sekä kotiorganisaatioiden että sisarjärjestöjen kanssa. Erityisesti pohjoismaista yhteistyötä pidetään erittäin tärkeänä, vaikka se pääosin koostuu tiedonvaihdosta, ja yhteisiä edunvalvontahankkeita on suhteellisen vähän. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että edustautumisen lisäarvo olennaisesti liittyy Brysselin toimistojen tehtäviin ja tavoitteisiin, joiden onnistumiseen pitkälti vaikuttavat henkilökohtaiset suhteet ja toimintatavat, jotka kehitetään paikan päällä Brysselissä.

Tutkielma osoittaa sen, että itse monitasohallinnan teoria luo perustan sille, miksi kuntaliitot ylipäätänsä ovat edustettuna Brysselissä. Teoria sopii hyvin alue- ja paikallistoimijoiden toimintaperiaatteiden ymmärtämiseen, vaikka se yleisyytensä vuoksi sopii huonosti politiikan tuotoksen ennustamiseen tai analysoimiseen. Tämän lisäksi voidaan todeta, että tutkimalla pieniä mikrotason ryhmiä voidaan lisätä ymmärrystä myös suurista makrotason järjestelmistä.

Asiasanat:
Monitasohallinnan teoria, EU, alue- ja paikallishallinto, alue- ja paikallistason toimijat, edunvalvonta, etujärjestö