Sivuainetutkielmassani tarkastelen, kuinka kommunikatiivinen kompetenssi näkyy ranskan oppikirjojen suullisen kielitaidon harjoittelussa. Suullinen kielitaito kattaa niin kielen vastaanottamisen kuin tuottamisenkin. Tutkimuksen pohjan luovat Eurooppalainen viitekehys ja sen näkemys kommunikatiivisesta kompetenssista sekä voimassaoleva opetussuunnitelma ja sen asettamat tavoitteet ranskan kielen opiskelulle. Tarkastelun kohteena ovat alakoulun oppikirjat Tous ensemble 1 ja 2 sekä yläkoulun oppikirja Voilà ! 1.

Aivan ensimmäiseksi esittelen oppikirjat kokonaisuudessaan käyden läpi tekstit, kieliopin, sanaston ja ääntämisen kommunikatiivisen kompetenssin näkökulmasta. Tutkimuksen painopiste on kuitenkin tehtävien analysoinnissa. Erottelen kaikista tehtävistä sellaiset tehtävät, jotka sisältävät suullisen kielitaidon harjoittelua. Seuraavaksi tarkastelen lähemmin näiden suullisten tehtävien luonnetta. Erottelen
tehtävistä ne, joissa painotetaan merkitystä ja ne, joissa painotetaan muotoa. Tehtävät, joissa painotetaan merkitystä, ovat kommunikatiivisia. Lopuksi vertailen alakoulun ja yläkoulun oppikirjoja saamieni tulosten valossa.

Tutkimuksestani ilmenee, että alakoulun ja yläkoulun oppikirjat ovat suuressa määrin samankaltaiset. Molempien kirjojen pohjan luovat dialogimuotoiset tekstikappaleet, joihin liittyy tehtäviä. Sanastot eroavat oppikirjoissa jonkin verran, sillä alakoulun sanalistoista löytyy myös esimerkkilauseita ja käyttökonteksteja sanoille. Kielioppi ja ääntäminen sen sijaan noudattavat samanlaista kaavaa molemmissa oppikirjoissa. Kielioppi esitetään usein sääntöinä, ja painopiste on muodon oppimisessa.
Käyttökontekstia ei kerrota. Ääntäminen jää molemmissa kirjasarjoissa vähälle huomiolle eikä sitä harjoitella johdonmukaisesti.

Suullisten tehtävien osuus kaikista tehtävistä on molemmissa kirjasarjoissa suurin piirtein puolet. Tarkempi analyysi niiden laadusta kertoo kuitenkin, että varsinaiset kommunikatiiviset tavoitteet suullisen kielitaidon harjoittelussa jäävät saavuttamatta. Varsinkin kuullunymmärtämistehtävät näyttävät usein painottavan muotoa merkityksen sijaan. Merkitystä painottavien suullisen tuottamisen tehtävien osuus on molemmissa kirjoissa noin puolet. Yhteenvetona voidaan todeta, että suullista kielitaitoa harjoitetaan oppikirjoissa, mutta painopiste on harvoin merkityksen harjoittamisessa eli kommunikaatiossa.

Asiasanat: compétence de communication, manuel scolaire, focalisation sur le sens, focalisation sur la forme